שמות

Parasha Shemot aloittaa 2. Mooseksen kirjan. Se alkaa Jaakobin poikien nimillä, niiden jotka tulivat Egyptiin: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Sebulon, Benjamin, Dan, Naftali, Gaad ja Asser. Yhteensä Jaakobin perheessä oli seitsemänkymmentä ihmistä, ja Joosef oli jo siellä.

Kun Joosef ja hänen sukupolvensa olivat kuolleet, Egyptiä hallitsi uusi kuningas, joka ei tuntenut Joosefia. Hän näki, että israelilaisia oli yhä enemmän, ja pelkäsi, että he voisivat sodassa liittyä Egyptin vihollisiin. Siksi hän pani heidän ylleen työnjohtajia ja pakotti heidät raskaaseen työhön tiilien ja peltotöiden parissa. He rakensivat faraolle varastokaupunkeja, Pitomin ja Raamsesin. Silti mitä enemmän heitä sorrettiin, sitä enemmän he levisivät.

Sitten farao käski kahta heprealaista kätilöä, Shiphrahia ja Puahia, tappamaan poikavauvat syntyessä. Mutta he pelkäsivät Jumalaa eivätkä totelleet. Lopulta farao käski koko kansaansa: jokainen vastasyntynyt heprealainen poika piti heittää Niiliin, mutta tytöt saivat jäädä eloon.

Leevi-heimon mies ja nainen saivat poikavauvan. Äiti piilotti hänet kolmeksi kuukaudeksi. Kun hän ei enää pystynyt piilottamaan vauvaa, hän teki kaisloista korin, tiivisti sen pihkalla ja laski vauvan kaislikkoon Niilin rannalle. Vauvan sisar seurasi kauempaa.

Faraon tytär tuli alas peseytymään ja huomasi korin. Kun hän avasi sen, hän näki itkevän pojan ja tunsi sääliä. ”Tämä on varmaan heprealainen lapsi”, hän sanoi. Sisar astui esiin ja tarjoutui etsimään heprealaisen imettäjän. Pian vauvan oma äiti palkattiin hoitamaan häntä. Kun lapsi kasvoi, faraon tytär otti hänet omakseen ja antoi hänelle nimen Mooses, koska hän oli vetänyt hänet vedestä.

Aikuisena Mooses näki egyptiläisen lyövän heprealaista ja löi egyptiläisen kuoliaaksi. Kun farao yritti tappaa hänet, Mooses pakeni Midianiin. Siellä hän puolusti kaivolla seitsemää sisarta, jäi heidän isänsä luo ja meni naimisiin Sipporan kanssa. Heille syntyi poika nimeltä Gershom, koska Mooses oli ollut muukalainen vieraassa maassa.

Pitkän ajan kuluttua Egyptin kuningas kuoli. Israelilaiset huokailivat orjuuden alla, ja heidän huutonsa nousi Jumalan luo. Jumala muisti liiton Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa ja näki heidän kärsimyksensä.

Mooses paimensi appensa Jetro'n laumaa, kun hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Hän näki pensaan liekeissä, mutta se ei palanut poroksi. Pensaasta Jumala huusi: ”Mooses! Mooses!” ja Mooses vastasi: ”Tässä olen.” Jumala käski hänen riisua sandaalinsa, sillä maa oli pyhä, ja sanoi pelastavansa Israelin ja vievänsä heidät hyvään maahan.

Mooses kysyi, minkä nimen hän kertoisi israelilaisille. Jumala vastasi yhdellä hepreankielisellä lauseella: ”Ehyeh-Asher-Ehyeh”, joka tarkoittaa ”Minä olen se, joka olen”. Jumala lähetti Mooseksen kokoamaan Israelin vanhimmat ja puhumaan faraolle, että he saisivat mennä kolmeksi päiväksi erämaahan uhraamaan.

Myöhemmin Mooses ja Aaron menivät faraon luo, mutta farao kieltäytyi ja teki työn raskaammaksi. Hän käski kansan hankkia itse olkensa mutta pitää silti saman tiilimäärän. Israelilaisten työnvalvojia lyötiin, ja Mooses huusi Jumalan puoleen. Jumala vastasi, että Mooses näkisi pian, mitä Hän tekisi: farao päästäisi kansan menemään, koska vastassa olisi suurempi voima.